Työterveyshuollosta säädetään työterveyshuoltolaissa. Lain mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Ns. pakollinen työterveyshuolto käsittää lähinnä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa kuten tarkastuksia. Lisäksi työnantaja voi lisäksi järjestää työntekijöille muita vapaaehtoisia työterveyshuollon palveluja. Alla on käsitelty lyhyesti niiden verovapautta.

Työnantaja voi järjestää työntekijöilleen verovapaasti tavanomaista ja kohtuullista terveydenhuoltoa. Terveydenhuolto sisältää sekä sairaanhoidon että terveydenhuollon. Sairaanhoito on lähtökohtaisesti yleislääkäritasoista, mutta myös työterveyslääkärin työkyvyn kannalta tarpeellisiksi arvioimat erikoislääkärikonsultaatiot kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai hankkia ne kunnallisesta terveyskeskuksesta tai yksityiseltä terveysasemalta.

Ollakseen henkilökunnalle verovapaa, terveyshuollon täytyy olla työnantajan järjestämää ja siitä on oltava sopimus palveluntarjoajan kanssa. Työterveyshuollosta täytyy olla myös kirjallinen toimintasuunnitelma.

Julkisessa terveyshuollossa terveyskeskus vähentää Kela-korvauksen suoraan kulusta. Yksityisen työterveyshuollon valinnut yritys hakee vuosittain Kelalta takaisin osan työterveyshuollon kustannuksista. Verotuksessa vähennyskelpoista on työterveyshuollon kustannukset vähennettynä Kelan maksamalla korvauksella.

Sairaanhoitovakuutus

Työnantaja voi ottaa työntekijöille pakollisen työterveyshuollon täydentämiseksi sairaanhoitovakuutuksen. Se voi olla työntekijälle tietyin edellytyksin verovapaa. Verovapauden edellytyksenä on, että se koskee kaikkia työntekijöitä. Työntekijän vakuutuksesta saama etu on oltava tavanomainen ja kohtuullinen. Olennaista on se, mitä vakuutuksesta voidaan korvata ja kuinka suuri korvaus voidaan enimmillään maksaa yksittäisestä sairaustapauksesta tai tapaturmasta. Verovapauden arviointi on tapauskohtaista. Oikeuskäytännössä on pidetty kohtuullisena, jos vakuutussopimuksessa on sairaus-/tapaturmakohtaisesti alle 10 000 euron korvausmäärä ja vakuutuksen vuosimaksu alle 400 euroa. Pelkästään yrityksen avainhenkilöille otettu vakuutus on käsiteltävä osakeyhtiössä saajalleen palkaksi ja henkilöyhtiössä yksityisnostoksi.

Hammaslääkärikulut

Jos työnantajan terveydenhoito-ohjesäännön mukaan korvataan myös hammashoitokuluja, etu voi kohtuullisen määräisenä olla verovapaa.

Erikoislasien korvaaminen

Silmälasikustannuksia voidaan pitää terveydenhuoltoon kuuluvina vain siltä osin kuin kysymys on lääkärin tai optikon määräämistä työhön liittyvistä erikoislaseista välttämättömine sankakustannuksineen.

Liikkeen- tai ammatinharjoittaja

Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen, eikä siten voi saada itseltään verovapaita henkilökuntaetuja. Yrittäjä voi kuitenkin vähentää itselleen järjestämiään työterveyshuollon kustannuksia siltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden. Vähentämisen edellytyksenä on lisäksi, että yrittäjällä on sopimus työterveyshuollon palveluista palveluntarjoajan kanssa, työterveyshuollon palvelut ovat tarjolla myös muille työntekijöille ja että yrittäjä tosiallisesti työskentelee yrityksessään. Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannusten vähentäminen ei kuitenkaan edellytä, että yrityksessä työskentelee omistajan lisäksi muita työntekijöitä.

Verotuksessa vähennyskelpoista on kulu vähennettynä Kelan maksamalla korvauksella.

 

Tanja Häkkinen, kirjanpitäjä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *