Moni yritys lisää laskulleen laskutuslisän sen kummemmin asiaa harkitsematta. Lainsäädännössä sekä oikeustapauksissa on kuitenkin viime aikoina otettu tarkastikin kantaa, paitsi laskutuslisän perimisen laillisuuteen, myös sen suuruuteen.

 

Pääsääntöisesti yritysten välisessä kaupankäynnissä laskutuslisistä ei ole säädetty. Laskutuslisän periminen perustuu täysin yritysten välisiin sopimuksiin. Sekä suullinen, kirjallinen että sähköinen sopimus ovat päteviä, joten kahden yrityksen välistä sopimusta solmittaessa on hyvä tuoda esille palveluun liittyvät lisämaksut. Esimerkiksi tarjouspyyntöön vastatessa voi olla hyvä tapa eritellä tarjotun tuotteen tai palvelun hinta sekä siihen liittyvä mahdollinen laskutus-/toimistokulu. Näin vastapuoli tarjouksen hyväksyessään on sekä saanut tiedon varsinaisen kustannuksen päälle tulevista kuluista kuin myös hyväksynyt laskutusperiaatteen. Laskuttava yritys välttyy mahdollisilta asiakasreklamaatioilta ja saa saatavansa nopeammin takaisin, kun laskun maksu ei tyssähdä mainitsematta jääneeseen laskutuslisään.

 

Kuluttajakauppaa sen sijaan säädellään tarkemmin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ohjeistaa, että laskutuslisää voi periä vain silloin kun kuluttajalle on tarjottu myös toista ensisijaista maksutapaa. Kuluttajalle tulee aina tarjota laskun lisäksi myös toinen lisämaksuton maksutapa. Esimerkiksi kun kuluttaja-asiakas valitsee käteismaksun sijasta laskun, on laskutuslisän periminen perusteltua. Jos muita maksutapoja ei tarjota, ja asiakasta laskutetaan automaattisesti laskulla, ei laskutuslisän periminen välttämättä ole perusteltua. Tällöin voidaan tulkita, että laskutus on yrityksen ensisijaisesti tarjoama maksutapa, jonka tulisi olla siis lisämaksuton. Laskutuslisän tulisi aina perustua todellisiin kuluihin, eikä se saa olla kohtuuton. Laskun lähettämisestä aiheutuvat kulut on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan. Viime aikaisessa oikeuskäytännössä on yli 5 euroa suuremmat laskutuslisät tulkittu kohtuuttomiksi.

 

Entä kun laskutuslisän haluaa lisätä laskulle – Mikä alv-kanta valitaan?

 

Laskutuslisiä sekä muita varsinaisen suoritteen liitännäisiä kuluja koskee ns. Liittymisperiaate. Liittymisperiaate tarkoittaa, että laskun pääsuorite määrää myös sivusuoritteen verokannan. Esimerkiksi toimistotarvikkeita myyvä yritys laskuttaa asiakkaitaan toimistotarvikkeista ja lisää laskulleen laskutuslisän, jonka verokanta on sama kuin toimistotarvikkeiden, eli 24%.  Tai kun konsulttiyritys laskuttaa oman päiväpalkkionsa sekä siihen liittyvät matkakulut, on koko laskun alv-kanta 24 %, vaikka matkakuluihin voi sisältyä useampia eri alv-kantoja sisältäviä eriä.

 

Poikkeuksen liittymisperiaatteeseen muodostavat tilanteet, joissa läpilaskutetaan sellaisia eriä, jotka eivät alun perinkään olisi kuuluneet yrityksen kuluksi. Esimerkiksi tapahtumatuottaja saattaa asiakkaidensa puolesta varata ja maksaa tilavuokria, tarjoilukuluja jne. Tällöin hän laskuttaa omalta loppuasiakkaaltaan tälle kuuluvat kulut suoraan näiden alkuperäisillä verokannoilla ja omasta työstään sitä koskevan verolainsäädännön mukaan.

 

Jokaisen yrityksen tilanne on yksilöllinen ja laskutukseen sekä alv-kantoihin voi vaikuttaa useampi osatekijä. Oma yhteyshenkilösi Mikkelin Tilitoimistossa neuvoo ja opastaa sinua henkilökohtaisesti laskutuslisiin ja laskutukseen liittyvissä kysymyksissäsi. Ethän epäröi pyytää neuvoja!

 

Johanna Suutari, kirjanpitäjä KLT

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *