Työterveyshuolto henkilökuntaetuna

Työterveyshuolto on lakisääteinen velvollisuus kaikille työnantajille, joilla on vähintään yksi työntekijä. Sen luonne on ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä, ja sen tavoitteena on ehkäistä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia sekä edistää työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta työpaikalla.

Työnantajan on verovapaasti mahdollista täydentää lakisääteistä työterveyshuoltoa erinäisillä vapaaehtoisilla palveluilla. Oletko tullut ajatelleeksi, että mahdollisuus asioida työterveydessä sairauden takia ei ole työntekijän oikeus, vaan työantajan tarjoama etu – osa vapaaehtoista työterveyshuollon palvelua.

Laajat työterveyshuollon palvelut ja sitä täydentävä henkilökunnan sairauskuluvakuutus ovatkin investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti. Ne paitsi edistävät työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia, myös vähentävät sairauspoissaoloja ja parantavat yrityksen tuottavuutta. Panostamalla näihin palveluihin yritys osoittaa välittävänsä työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan.

Vapaaehtoisten sairaus- ja terveydenhuoltopalveluiden verovapauden edellytyksenä on, että palvelut on järjestetty samantasoisina koko henkilökunnalle, ja tarjotut palvelut ovat luonteeltaan tavanomaisia ja määrältään kohtuullisia. Tätä arviointia tehdään aina tapauskohtaisesti. Lähtökohtana on yleensä edun järjestämisestä työnantajalle aiheutuvat kustannukset, lisäksi on otettava huomioon edun sisältö ja sen tavanomaisuus. Jos edun järjestämisestä aiheutuneet kokonaiskustannukset muodostuvat kohtuuttoman suuriksi suhteessa edun saavan henkilökunnan määrään, etua ei voitane pitää tavanomaisena ja kohtuullisena.

Työantajat saavat Kelalta korvausta sekä lakisääteisesti että osasta vapaaehtoisesti järjestetyistä työterveyshuollon palveluista maksettujen kustannusten perusteella. Korvauksen määrä (50 – 60 %) vaihtelee sen mukaan, onko kysymys lakisääteisestä vai vapaaehtoisesta palvelusta. Korvausta voi saada vain niistä palveluista, jotka pohjautuvat työterveyshuoltosopimukseen, työpaikkaselvitykseen sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Lakisääteinen ja pakollinen työterveyshuolto sisältää:

    • Työpaikkaselvitykset työn ja työympäristön vaikutuksista työntekijöiden terveyteen
    • Kirjallinen toimintasuunnitelm
    • Terveyteen ja työkyvyn ylläpitoon liittyvä neuvonta ja ohjaus joko yksilöllisesti tai ryhmässä
    • Terveystarkastukset tarpeen mukaan työsuhteen alussa ja määräajoin
    • Työyhteisön toimivuuden edistäminen
    • Työkyvyn seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen
    • Sairauspoissaolojen seuranta ja tapaturmien torjunta yhteistyössä työpaikan kanssa
    • Osallistumisen ensiavun järjestämiseen

Esimerkkejä vapaaehtoisesta työterveyshuollosta:

  • Ohjaus ja neuvonta: Työterveyshuolto tarjoaa ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi ergonomiasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta.
  • Sairaanhoito: Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa.
  • Hammashoito
  • Fysioterapia
  • Henkilökunnan sairauskuluvakuutus: täydentää työterveyshuollon palveluita tarjoamalla kattavan turvan sairauksien ja tapaturmien varalta. Se kattaa muun muassa lääkärikäynnit, sairaalahoidon, lääkkeet ja muut hoitokulut sekä rokotukset.

Yrittäjän työterveyshuolto

Oy, Ky ja avoin yhtiö

  • Työterveyshuollon voi järjestää osakeyhtiössä osakkeenomistajille sekä avoimessa- että kommandiittiyhtiössä yhtiömiehille, vaikka muuta henkilökuntaa ei olisi ja yrittäjä ei nostaisi palkkaa. Yrittäjän täytyy kuitenkin työskennellä yrityksessä.
  • Työterveyshuollon järjestämisestä tulee olla sopimus palveluntuottajan kanssa.
  • Työterveyshuoltoa voi myös täydentää sairaskuluvakuutuksella, mutta verovapauden ehtona on, että työskennellään yrityksessä ja että lakisääteinen työterveyshuolto on järjestetty.
  • Työterveyshuoltoon sisältyvä kohtuullinen hammashoito on verovapaa etu myös työntekijänä toimivalle yrityksen osakkaalle tai yhtiömiehelle, jos tämän työterveydenhuolto on järjestetty samalla tavalla kuin koko henkilökunnan työterveydenhuolto.

Toiminimi

  • Elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoisena kuluna hyväksytään vain Kelan korvaamat työterveyshuollon palvelut.
  • Yrityksellä täytyy olla sopimus työterveyshuollosta palveluntuottajan kanssa sekä laadittu toimintasuunnitelma ja pitää työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvitys.
  • Hammashoito ei kuulu toiminimiyrittäjällä työterveyshuoltoon, eikä myöskään sairaskuluvakuutusta ole mahdollista saada verovapaana etuna